Monta asiaa kodissasi voit muuttaa jälkeenpäin, mutta asuinalue ja asunnon sijanti siellä pysyvät aina samana. ​Mieti siis kahteen kertaan, jos löydät unelmatalosi moottoritien vierestä, 70 kilometrin päässä työpaikastasi tai jos asuinalue on kymmenen kilometrin päässä lastesi  lähikoulusta. Onko löytämäsi asunto niin uniikki ja ihana, että haluat sen vuoksi käyttää päivästä toiseen työmatkoihin tunteja päivässä ja kuskata muun ajan autolla lapsia harrastuksiin ja kouluun? Tällä mallilla et ehdi paljoa perillä kotona olla.

​Asuinalue palveluineen on asunto-ostoksissa usein tärkeämpi valintakriteeri kuin itse asunto. Tärkein kysymys alueen valinnassa on, millaisten palveluiden ja ihmisten läheisyys vaikuttaa eniten perheenne hyvinvointiin ja arkenne sujuvuuteen. Yksi tarvitsee lähikaupan kivenheiton päähän, toinen päiväkodin ja koulun. Kolmannelle nämä asiat eivät ole oleellisia, mutta meren ja jalkapallokentän läheisyys on ehdoton vaatimus. Neljäs haluaa naapuriin ystäviä ja sukulaisia, viidennen ykköskriteerinä on arvostettu ja turvallinen asuinalue.

Asuinalue vaikuttaa viihtyvyyteen ja elämänlaatuun.

Kotisi sijainti ja asuinalue vaikuttavat oleellisesti perheesi viihtyvyyteen, elämäntyyliin ja ajankäyttöön. Ne vaikuttavat siihen, kuinka paljon kävelette ja liikutte, mitä harrastatte, miten teette ostoksia ja kuinka paljon istutte päivittäin autossa. Ne vaikuttavat myös erittäin paljon asuntonne arvoon ja arvon kehitykseen.

Jos moottoritien humina ei haittaa sinua, se saattaa karkoittaa suuren osan muista ostajaehdokkaista. Älä kuitenkaan unohda, että tilanne on sama vuosien päästä, kun olet ehkä itse myyntiaikeissa. Asuinalue on paljolti myös tunneasia. Tunnetko olosi tietyllä alueella heti kotoisaksi? Näetkö itsesi jo istumassa puiston penkillä tai lapsesi leikkimässä puistossa? Onko teillä alueella valmiiksi perhettä, tuttavia tai ystäviä, jotka tuovat paitsi iloa ja sisältöä elämään, myös auttavat tarvittaessa?

Perhettä perustava: varaudu asumaan alueella pitkään.

Sinkkuna tai pariskuntana asuinaluetta ja asuntoa voi ehkä vaihtaa melkein kuin paitaa, mutta jos sinulla on lapsia, asuinalueen valinta kannattaa tehdä harkitusti ja pitkällä tähtäimellä. Sen jälkeen kun lapset ovat saaneet hyviä kavereita ja aloittaneet koulun ja harrastukset, asuinalueen vaihtaminen voi olla  perheelle tuskallista. Kaverit ja välimatkat eivät merkitse lapsille samaa kuin aikuisille.

Jos lapsi on tottunut viettämään päivät parhaiden kavereidensa kanssa tutuissa turvallisissa ympyröissä, muutto uuteen kotiin uudelle asuinalueelle voi olla lapselle ilon sijaan suuri suru. Tämän vuoksi lapsiperheet vaihtavatkin usein tilan tarpeen kasvaessa vain asuntoa, eivät asuinaluetta.

Uusi asuinalue kannattaa testata etukäteen.

​Jos harkitset muuttoa uuteen kaupunginosaan tai jopa uuteen kaupunkiin, kannattaa uusi asuinalue käydä ”koeasumassa” etukäteen. Käykää kaupassa ostamassa jäätelöt ja kahvilassa juomassa munkkikahvit. Jos teillä on lapsia, viekää heidät telmimään tulevan koulun tai päiväkodin pihalle ja lähipuistoon. Näin paitsi testaatte, miltä alue tosiasiassa tuntuu, myös helpotatte perheen mahdollista kotiutumista. Parasta on, jos voitte käydä alueella eri säillä tai jopa eri vuodenaikoina. Harva asuinalue tuntuu kovin haluttavalta tammikuisessa myrskysäässä, mutta ainakin tiedät etukäteen, mitä on joskus odotettavissa.

Testatessanne mahdollisen uuden asuinalueenne tiluksia saatatte huomata myös tärkeitä seikkoja, joista ei koskaan mainita netin asuntoilmoituksissa tai asuntoesittelyissä.  Yksi tällaisista asioista on melu. Ympäristökeskuksen arvion mukaan yli miljoona suomalaista asuu alueilla, joilla melutaso ylittää valtioneuvoston hyväksymät päivämelun ohjearvot.

Eniten meluhaittoja on Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Voimakkainta melua aiheuttaa auto-, juna- ja lentoliikenne. Lentomelu on asukkaille häiritsevämpää kuin tieliikennemelu ja tiemelua taas pidetään häiritsevämpänä kuin raidemelua.

Osa melulle jatkuvasti altistuvista ihmisistä tottuu siihen, osa taas herkistyy melulle entisestään. Vaikka meluun tottuisikin, ympäristömelun tiedetään lisäävän stressiä ja keskittymishäiriöitä ja altistavan mm. sydän- ja verisuonitaudeille.

Toinen asia, jonka huomaat parhaiten oleskellessasi alueella on yleinen elämänmeno. Millaista väkeä pyörii ostoskeskuksessa tai kylänraiteilla? Lapsiperheitä, nuorisoa, eläkeläisiä, laitapuolen kulkijoita vai kaikkia heitä sulassa sovussa? Onko alueen tunnelma unelias vai aktiivinen? Tässäkin ihmisten mieltymykset ratkaisevat. Se, mikä yhdelle on aivan liian rauhallinen nukkumalähiö, voi toiselle olla kaivattu rauhan tyyssija.

Kysy kavereilta asuinalueesta.

Alueen nykyisiltä asukkailta saat hiljaista tietoa, jota et useinkaan löydä muualta. Onneksi ihmiset kertovat usein innokkaasti omista asuinalueistaan. Jos joku tuttavasi asuu alueella, jota harkitset asuinpaikaksi, pyydä häntä kertomaan paikkakunnan hyvät ja mitkä huonot puolet.  Missä hän käy kaupassa, lenkillä, elokuvissa tai uimassa? Onko alueella hyvä yhteishenki? Uskaltaako iltaisin liikkua yksin missä vaan? Millaiset  ovat päiväkodit ja onko niihin hankala päästä? Missä ovat koulut ja millainen maine niillä on? Mistä asioista asuinalueen omissa someryhmissä puhutaan?

Jos sinulla ei ole tuttuja alueella, voit halutessasi katsastaa onko netin keskustelupalstoilta käyty keskustelua asuinalueesta. Vertaistuki jyllää verkossa, mutta aina kun ihmiset keskustelevat nimimerkin suojin, varaudu siihen, että keskustelu voi olla epäasiallista ja roisia ja joskus kaukana totuudesta.

Paras mahdollinen koti.

Kun olet valinnut unelmiesi asuinalueen, on aika etsiä sieltä paras mahdollinen koti.

Kotiakin valitessa kiinnitä huomiota sen sijaintiin alueella. Mitä näkyy talon ikkunoista? Millainen on naapurusto? Miten nopeasti pääsette kotoa ulos luontoon? Mihin ilmansuuntaan talon oleskelupiha aukeaa ja tuleeko asuntoon riittävästi tärkeää luonnonvaloa? Missä ulkoilutat koiran, minne parkkeeraat auton auton ja missä on lähin julkisen liikenteen pysäkki?

Asunnon hankintaa suunnittelevat asioivat eniten asuntoportaaleissa, kuten Etuovessa ja Oikotiellä.  Näistä löytyy suuri osa  julkisessa myynnissä olevista asunnoista.  Facebook ja Tori ovat kuitenkin kasvavia asunnonvaihtokanavia, jotka toimivat hyvin eritoten vuokra-asunnoissa.

Moni hyvä koti vaihtaa omistajaa asuinalueen sisällä ilman perinteistä välittäjää tai julkista markkinointia. Monilta suosituilta alueilta koteja tulee itse asiassa varsin harvoin julkiseen myyntiin.

Jos sinulla käy tuuri, saatat alueella liikkuessasi päästä juttusille jonkun alueella asuvan kanssa ja kuulla, että juuri hänen naapurinsa on myymässä kotiaan. Voit myös liittyä alueen Facebook-ryhmään ja tarkistaa, myykö joku sitä kautta jo kotiaan. Jos pääsette tekemään kauppoja suoraan omistajan kanssa, kannattaa hankkia KotiKylästä puolueeton asunnon hinta-arvio ja LKV:n ammattiapua tarjouksen ja asunnon kauppakirjan tekoon.

SUOMEN PARHAIMMAT KOTIKAUPUNGIT 

Yleisarvosana asuinpaikkana

  1. Tampere 8,17
  2. Turku 7,77
  3. Helsinki 7,70
  4. Jyväskylä 7,61
  5. Kuopio 7,54
  6. Oulu 7,53
  7. Porvoo 7,31
  8. Espoo 7,29
  9. Naantali 7,26
  10. Hämeenlinna 7,14

Lähde: Taloustutkimus 2018. Tutkimus toteutettiin osana Suomi Tänään -kirjekyselyä, johon vastasi 3496 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista tammi–helmikuussa 2018.

Kaikkien tutkittujen kaupunkien keskiarvo 6,92. Tutkimuksessa ovat mukana myös Hyvinkää, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Pietarsaari, Pori, Raahe, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tornio, Vaasa, Vantaa ja Varkaus.