Hintahaarukka: Alkaen enintään

Lisää Kotivertailuun

Asuntokauppa on mennyt jo vakavaksi siinä vaiheessa, kun ostaja pohtii, pitäisikö jättää ostotarjous. Lain mukaan ostajan on pitänyt tällöin perehtyä jo huolella ostettavaan asuntoon, sen sijaintiin, ominaisuuksiin ja kuntoon. Myyjän puolestaan on pitänyt kertoa ostajalle rehellisesti kaikki, mikä saattaisi vaikuttaa ostajan päätökseen tehdä kauppa. Kertomatta jättäminen ei poista myyjää vastuusta vaan päinvastoin.

Fiksu ostaja jättää ostotarjouksensa myyjälle aina kirjallisena. Tarjouksen voi laatia tietokoneella vapaamuotoisesti ja toimittaa sen myyjälle sähköpostilla ja pyytää myyjää kuittaamaan se vastaanotetuksi. Asunto-osakekaupassa ostotarjous sitoo ostajaa heti, kun hän on jättänyt sen ja myyjää sen jälkeen, kun hän on sen hyväksynyt.

Kiinteistökaupassakin tehdään ostotarjouksia, mutta hyväksyttykään ostotarjous ei sido osapuolia juridisesti myymään tai ostamaan, ellei sitä tehdä Maakaaren määräämässä muodossa ns. esisopimuksena.

Fiksu ostotarjous sisältää ainakin seuraavat asiat:

    Velaton kauppahinta ja sen maksuehdot. Maksetaanko koko tarjottu summa käteiskauppana kaupanteossa vaiko osamaksulla niin, että esim. 20% kaupanteossa ja loput 80% siinä vaiheessa kun asunto vapautuu ostajan käyttöön.

    Omistusoikeuden siirtyminen eli milloin omistusoikeuden asunto-osakeyhtiön myynnissä oleviin osakkeisiin tai kiinteistön panttikirjoihin halutaan siirtyvän ostajalle.

    Hallintaoikeuden siirtyminen eli milloin huoneiston/kiinteistön toivotaan vapautuvan viimeistään ostajan käyttöön.

    Viivästymisen sanktiot: Jos ostajan kauppahinnan maksu myöhästyy sovitusta, joutuuko hän maksamaan viivästyskorkoa? Jos asunnon vapautuminen ostajan käyttöön viivästyy sovitusta myyjän takia, maksaako myyjä  ostajalle korvausta jokaiselta alkavalta myöhästymisviikoilta?

    Mahdolliset maksuehtoihin liittyvät vakuudet: Jos osakkeet tai panttikirjat siirtyvät ostajalle kokonaan hetkellä, jolloin ostaja on maksanut kauppahinnasta vasta osan, ostajan on pantattava maksamatonta kauppahintaa vastaavan osa osakkeista/panttikirjoista myyjälle maksamattoman kauppahinnan vakuudeksi. Ja toisin päin. Ostajan ja myyjän pankit sumplivat nämä panttausasiat keskenään, kunhan informoitte heitä asuntokaupasta etukäteen. Heille se on rutiinia.

    Tarjouksen voimassaoloaika. Ostotarjous sitoo ostajaa siihen asti, että myyjä vastaa siihen, oli myyjän vastaus sitten hyväksyntä, hylkäys tai vastatarjous. Siksi tarjoukselle kannattaa aina laittaa voimassaoloaika, jonka sisällä myyjän on vastattava. Yleensä 48 tuntia tarjouksen lähetyshetkestä riittää.

    Tarjouksen sitovuus ja siihen liittyvät purkavat ehdot. Usein ostajat kirjaavat ostotarjoukseensa kaupan ehtona ennen kauppaa toteutettavan kuntotarkastuksen/ kosteusmittauksen, jossa ei ilmene merkittäviä uusia korjaustarpeita. Yhtälailla kaupan ehtona voi olla myös lainan saanti tai oman asunnon myynti tiettyyn määräpäivään mennessä. Jos myyjä hyväksyy ehdollisen tarjouksen, ostaja saa perääntyä kuluitta kaupanteosta, mikäli ehto ei toteutuisi sovitulla tavalla.

    Molempia sitova sopimussakko/vakiokorvaus, jolla tarkoitetaan summaa, jonka maksamalla kumpi tahansa osapuoli voi perääntyä kaupasta, jos perääntymiseen ei ole purkuehdon mukaista syytä. Sopimussakko on yleensä  2-4 % kauppahinnasta.

    Osakehuoneiston ostaja voi myös antaa ostotarjouksensa vakuudeksi 2-4 % käsirahan, joka toimii ostajan puolelta ns. alkumaksuna ja sopimussakkona. Jos ostaja perääntyy hyväksytystä tarjoksesta ilman tarjouksen ehtoihin kirjattua syytä, hän menettää maksamansa käsirahan myyjälle. Jos myyjä on hyväksynyt käsirahallisen tarjouksen, mutta vetäytyy kaupasta,  hän joutuu palauttamaan ostajalle käsirahan ja maksamaan lisäksi hänelle käsirahan suuruisen sopimussakon.

    Kauppaan kuuluva irtaimisto. Normaalisti kauppaan lasketaan kuuluvaksi aina kaikki asunnon kiinteät kalusteet, tavarat ja kodinkoneet. Esimerkkejä näistä ovat  keittiö- ja kph-kalusteet ja kodinkoneet, sälekaihtimet, ilmalämpöpumput ja pihan kasvit ja rakennelmat. Joskus kauppaan halutaan sisällyttää jotakin irtaimistoa, joka on aikoinaan hankittu vartavasten myynnissä olevaan asuntoon ja jolla ei ole käyttöä muualla. Esimerkiksi verhotangot, verhot tai valaisin. Näitä ei voi sisällyttää kauppaan vaan niiden myynnistä pitää sopia erikseen kaupan yhteydessä.  Lue verottajan ohjeet irtaimiston myynnistä asuntokaupan yhteydessä. 

    TallennaTallenna