Sähkönsiirto muodostaa tavallisesti kolmanneksen kotitalouden sähkölaskusta. Sähköverot ja sähkön arvonlisäverot muodostavat toisen kolmanneksen. Vain yksi kolmannes on tullut tavallisesti varsinaisesta sähköenergiasta, jonka toimittajan kotitaloudet ovat voineet vuodesta 1998 lähtien kilpailuttaa.
Viimeisen kahden vuoden aikana sähköenergian hinta on noussut kohti korkeuksia. Päättäjät ovat yrittäneet rajoittaa suomalaisten elinkustannusten hurjaa nousua laskemalla väliaikaisesti sähköenergian arvonlisäveroa ja kehittelemälllä hurjimpien sähkölaskujen saajille kevääksi 2023 tukia ja vähennyksiä.
Sähkön siirtohintoihin ja sähköveroihin mitkään verohelpotukset tai vähennykset eivät kuitenkaan ulotu.
Sähkönsiirtohinnat ovat tuplaantuneet 2000-luvulla
Sähkön siirtohinnat ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvun aikana. (Lähde HS 12.8.22) Vanhoina hyvinä aikoina, jolloin sähköenergia oli vielä kohtuuhintaista siirtomaksut saattoivat olla energiamaksuja suuremmat.
Sähköverkkoyhtiöissä on kuluttajien kannalta se haaste, että niitä ei voi sähköenergiayhtiön tavoin valita. Ne lähettävät laskut sähköä käyttävälle kotitaloudelle automaattisesti sen mukaan, missä se sattuu asumaan.
Toisin kuin sähköenergian myyjät, sähkönsiirtoyhtiöt ovat paikallisia monopoleja, joilla ei ole suoraa kilpailua ja jotka saavat asiakkaansa alueensa sähkösopimuksen tehneistä kuluttajista automaattisesti ilman myyntiä, markkinointia tai asiakaskokemukseen panostamista.
Omakotiliitto on julkaissut sähkön siirtohintojen vertailun
Kotitalouden sähkönsiirtolaskun loppusumma koostuu kolmesta eri luvusta. Kuukausittaisesta kiinteästä perusmaksusta ja kotitalouden kuluttamien kilowattituntien siirtohinnasta sekä veroista,
Sekä sähkönsiirron perusmaksu että kilowattitunneista peritty siirto- eli energiamaksu vaihtelevat huomattavasti yhtiöittäin.
Jotta yhtiöiden hintaerot tulevat läpinäkyvämmiksi suurelle yleisölle ja maksaville asiakkaille, Omakotiliitto on seurannut eri yhtiöiden sähkön siirtohintoja ja julkaissut seurannan tulokset sivuillaan. Pääset näkemään oman sähkönsiirtoyhtiösi vuoden 2022 hinnat ja vertailemaan eri yhtiöiden sähkönsiirron hinnoittelua täältä.
Omakotitaloliiton selvityksestä ilmenee, että sähkönsiirron perusmaksut vaihtelevat Nykarlebyn Krafwerkin 2,54 eurosta Järvi-Suomen energian ja Kajaven 37 euroon. Energiamaksut taas ovat halvimmat Turku Energialla (1,75 c/Kwh) ja kalleimmat Nykarlebyn Kraftwerkilä (5,28 c/Kwh). Prosentuaalisesti eri yhtiöiden hintaerot ovat huimat.
Espoolaisille ja vantaalaisille sähkönsiirto maksaa 40 % vähemmän kuin helsinkiläisille
Helsinkiläisiä palveleva Helen laskuttaa sähkön siirrosta 5,51€ perusmaksua ja 4,07 senttiä per kulutettu kilowattitunti. Espoolaiset ja vantaalaiset saavat sähkönsä siirrettyä halvemmalla: Caruna Espoo laskuttaaa 5,90 € perusmaksua ja 2,98 senttiä per kulutettu kilowattitunti. Vantaan energian perusmaksu on 5 € ja kilowattitunnin hinta 2,90 senttiä.
Mitä tämä tarkoittaa perheen sähkölaskussa? Jos sähköllä lämpiävä nelihenkisen perheen omakotitalo kuluttaisi 20 000 Kilowattituntia vuodessa, helsinkiläinen maksaisi sähkönsiiirrosta vuodessa 66,12 € perusmaksua ja 994 € energiasta eli yhteensä 1060,12 €.
Espoolaisella perusmaksu ja sama sähkön siirron määrä maksaisi yhteensä 666,8 € ja vantaalaisella 640 € eli he lämmittävät ja valaisevat taloaan n. 40 prosenttia helsinkiläisiä halvemmalla. Helsinkiläisillä kävi huono tuuri sekä tässä että kaukolämmössä.
Energiavirasto valvoo sähkönsiirron hinnoittelua
Koska sähkönsiirtoyhtiöt ovat monopoliasemassa, Energiavirasto on valjastettu vastaamaan sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöiden valvonnasta. Valvonnan tavoitteena on huolehtia sähköä käyttävien kuluttajien oikeuksien toteutumisesta ja parantamisesta.
Energiayhtiöiden toiminnan tehokkuuden, hinnoittelun ja viestinnän valvonta kuluttajan oikeuksien turvaamiseksi ei vaikuta valitettavasti olevan simppeli homma.
Energiavirasto arvioi yhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena jälkikäteen neljän vuoden jaksoissa. Valvonta ei näytä ulottuvan yhtiön toiminnan tehokkuuden mittaamiseen, vaan se keskittyy vahtimaan yhtiön taloustietojen pohjalta sitä, että sähkönsiirron hinnoittelulla saavutettu tuotto eli yhtiön liikevaihdon ja kulujen erotus pysyy kohtuullisissa rajoissa.
Jos jonkun yhtiön talous on jäänyt ylijäämäiseksi eli asiakkailta laskutetut summat ovat tuottaneet yhtiön kassaan liikaa rahaa, Energiavirasto velvoittaa yhtiön palauttamaan kotitalouksille niiden maksaman ylihinnan takaisin seuraavan neljän vuoden aikana siirtomaksuissa.
Ohjaako valvonta sähkönsiirtoyhtiöitä toimintansa tehostamiseen?
Noviiseilla herää tässä kohtaa kysymys siitä, pystyvätkö monopolien valvojat nykyisellä valvontamallilla kannustamaan yhtiöitä toimintansa tehostamiseen.
Kuvitellaanpa, että kaksi samankaltaista sähkönsiirtoyhtiötä laskuttaa asiakkailtaan samaa siirtohintaa samalla volyymillä. Toinen onnistuu tehostamaan toimintaansa ja laskemaan kulujaan, kun toinen taas kasvattaa kulujaan ilman välttämätöntä syytä. Koska toimintaansa tehostanut ja kulujaan laskenut yhtiö saa paremman tuoton, se jää kenties ylijäämäiseksi ja joutuu laskemaan hintojaan. Toinen yhtiö, se tuhlaavaisempi, voi taas saada luvan nostaa kuluttajalta perimiään hintoja vielä lisää.
Energiaviraston mukaan kahdeksan sähkönsiirtoyhtiötä on perinyt vuosina 2020-2021 liikaa maksuja asiakkailtaan. He joutuvat nyt palauttamaan maksuja asiakkailleen.
Uusi sähkömarkkinalaki on tulossa
Joulukuussa 2022 hallitus antoi eduskunnalle hyväksyttäväksi uuden sähkömarkkinalain, joka on EU:n sähkömarkkinadirektiiiviin edellytysten mukainen.
Uuden sähkömarkkinalain myötä Energiavirasto muutti sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoittelun valvonnassa käytettyä laskutapaa oikeellisemmaksi. Virasto palaa tuottoprosentin laskennassa vanhaan käytäntöön, jossa korkokanta määritellään vuosittain. Viiime vuosina laskennassa on käytetty Suomen valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen kymmenen vuoden keskiarvoa, mikä on nostanut Energiaviraston mukaan yhtiöiltä sallittua tuottoprosenttia aivan liikaa.
Tuottoprosentin ajantasaistamista ja järkeistämistä koskeva muutos ei ymmärrettävästi ollut sähköverkkoyhtiöiden mieleen ja asiasta on pyydetty nyt EU-tuomioistuimelta ennakkopäätös. Kuluttajien kannalta Energiaviraston ajama muutos olisi enemmän kuin tervetullut.
Lähteet:
