Lisää Kotivertailuun

Nuhaa, köhää, päänsärkyä – Onko teilläkin sisäilmaongelma?

Nuhaa, köhää, päänsärkyä – Onko teilläkin sisäilmaongelma?

Aivastelen harva se päivä. Tyttären päätä kivistää liian usein. Pojallakin oli tänä aamuna kurkku kipeä. Väsyttää, vaikka olen nukkunut sikeästi kuin lapsi. Asumme sata vuotta vanhassa talossa. Onko meillä sisäilmaongelma? Hometta? Apua!

– Sisäilmaongelman tunnistaa helpoiten hajusta ja asukkaiden oireilusta. Sisäilmaongelmia on kuitenkin moneen lähtöön. Jos ilma tuntuu tunkkaiselta, syynä on useimmiten vain huono ilmanvaihto eli sisäilman hiilidioksidipitoisuus on todennäköisesti liian korkea. Tällöin ilmanvaihdon toiminta voidaan tarkastaa mittaamalla venttiileissä kulkevan ilman määrä. Lisäksi tällöin kannattaa varmistaa mahdollisen ilmanvaihtolaitteen toiminta sekä suodattimien puhtaus, kertoo Jarno Hovi asumisterveyteen erikoistuneesta Serviz Oy:stä, jonka palveluita saa nykyään KotiKylän Kaupasta.

Helpotuksen huokaus. Meillä on painovoimainen ilmanvaihto, joka ei varmastikaan toimi optimaalisesti. Huippuimuri keittiössä ja kylpyhuoneissa vie ilmaa pois, mutta uutta ei varmaankaan tule sisään tarpeeksi. Raitisilmasuodattimia on seinissä, mutta liian vähän eikä suodattimiakaan ole varmaan vaihdettu tarpeeksi tiuhaan. Kaikissa asuinhuoneissa ei ole raitisilmasuodatinta lainkaan. Niitä kun on kallista ja hankalaa asentaa talomme satavuotiaisiin täystiiliseiniin. Kesällä ilmanvaihto toimii, koska parvekkeen ovia ja ikkunoita pidetään säännöllisesti auki, mutta talvella sisäilma ei taatusti vaihdu riittävästi.

 

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus kuriin

Muistelen, että minähän selvitin asuin- ja muiden tilojen tutkittuja vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin muutama vuosi sitten muotoilun maisterityössäni eli gradussani. Sisäilma kun on yksi asumisterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Onneksi graduni löytyy helposti netistä.

”Kun ihminen hengittää, ilmaan syntyy hiilidioksidia. Kun sen osuus huoneen hengitysilmasta kasvaa liian suureksi, huoneen ilmanvaihto huononee, asukkaiden hengitys kiihtyy ja ilma tuntuu loppuvan huoneesta. Seurauksena on tilassa olevien ihmisten väsymystä, päänsärkyä ja silmien kirvelyä ja kutinaa. Näiden seurauksena asukkaiden keskittymiskyky, oppimiskyky, päätöksentekokyky ja työteho alenevat.”

Huonon ilmanvaihdon vaikutukset on todistettu myös tieteellisesti.

Exeterin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koululaisten tarkkaavaisuus laski hiilidioksiidipitoisuuden noustessa. (Coley, Greeves, Saxby 2007) USA:ssa tutkijaryhmä taas totesi, että ilman hiilioksidipitoisuuden nousu 2500 ppm:n tasolle häiritsi huomattavasti ihmisen päätöksentekokykyä ja tuottavuutta. Tutkijat totesivat kauhukseen, että tämä on tavallinen hiilidioksidipitoisuuden taso monessa rakennuksessa. (Proceedings of Indoor Air 2011)”

Mitä enemmän tilassa oleskelee ihmisiä, sitä tehokkaampi ilmanvaihto tilaan tarvitaan. Joskus rakennuksen huono sisäilma voikin johtua vain siitä, että ilmanvaihto on alimitoitettu käyttäjämäärään nähden.

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on ilmanvaihdon riittävyyden mittari. Hiilidioksidi on myös yksi harvoista sisäilman epäpuhtauksista, joiden enimmäispitoisuudesta on Suomessakin tehty viranomaispäätös. Tyydyttävänä sisäilmantasona pidetään pitoisuutta alle 1 500 ppm (cm3/m3). Ulkona hiilidioksidipitoisuus on yleensä 350ppm.

Pidä ilmanvaihtolaitteita aina päällä

Ilmanvaihtolaitteita voidaan käyttää myös väärin. Jos esim. koneellinen ilmanvaihto laitetaan yöksi pois päältä, uusi raitis tuloilma ei pääse laimentamaan ilmassa olevia epäpuhtauksia ja rakennukseen saattaa syntyä alipainetta, joka imee rakosien kautta sisälle rakenteissa olevaa mikrobikasvustoa ja muita epäpuhtauksia. Jos huoneeseen ei saada ilmaa ulkoa, rakennus haalii tuloilman mistä saa. Esimerkiksi hormeista, lattian raoista, mistä vaan.

Tätä tapahtuu mm. kouluissa, päiväkodeissa ja asunnoissa. Asuimme aikoinaan yli satavuotiaassa kerrostalokodissa, jossa alkoi yhtäkkiä haista aamuisin ja iltaisin. Iltaisin tuoksui vahvasti outo ruoka, aamuisin hormeista tuli epämääräisen tunkkaista hajua. Kun asiaa tutkittiin, selvisi, että taloyhtiö oli alkanut pitää säästösyistä ilmanvaihtokoneita pois päältä juuri noina aikoina, jolloin meille tuli hajua. Koska talossamme ei ollut raitisilmasuodattimia, koti otti tarvittavan tuloilman mm. hormeista. Alakerran naapuri kertoi kokkailevansa iltaisin ja me saimme haistaa, millaista sapuskaa milloinkin oli tarjolla. Aamuisin saimme taas kotiimme sata vuotta vanhan hormin tuoksut. Taloyhtiö onneksi sai asian kuntoon asentamalla ikkunoihimme raitisilmasuodattimet ja säätämällä ilmanvaihtoa.

 

Haju voi kertoa sisäilmaongelman lähteen

Jatkuvasti huono sisäilma lisää asukkaiden sairastumisalttiutta. Tyypillisiä sisäilmaongelmien aiheuttamia oireita ovat muun muassa yskä tai nuha, usein toistuvat nuhakuumeet sekä infektiot kuten poskionteloiden ja keuhkoputkien tulehdukset. Voinko siis olla varma, että kotimme sisäilmaongelmat saa kuntoon vain ilmanvaihtoa parantamalla vai voiko kyse olla esimerkiksi homeesta?

– Asukkaiden oireiden perusteella sisäilmaongelman syytä on hankala tunnistaa. Oireilu voi olla hyvin samankaltaista, oli aiheuttajana sitten mikrobit, kemialliset yhdisteet tai vaikkapa villakuidut. Vakavat sisäilmaongelmat tunnistaakin yleensä poikkeuksellisesta ja jatkuvasta hajusta, Jarno Hovi kertoo.

Hymähdän. Miehelläni on poikkeuksellisen vahva hajuaisti ja hän on löytänyt parikin kertaa kodistamme orastavan kosteusvaurion nenänsä avulla ja se on saatu korjattua nopeasti. Pitkään aikaan hän ei ole haistanut kotona mitään. Hyvä!

Koska kyse on vakavasta asiasta, haluaisin tietää, pystyykö normaalinenäinenkin ihminen tunnistamaan sisäilmaongelmat hajusta, mutta kuka olisi hyvä vastaamaan. Aloitan helpoimmalla tavalla: Kysyn Googlelta.

Googlesta löytyy Ylen uutisten artikkeli, jossa toimittaja Heikki Rönty haastattelee Asumisterveysliiton toiminnanjohtajaaHannele Rämettä marraskuussa 2018. Olen itsekin haastatellut Hannele Rämettä joskus artikkeliini ja tiedän, että hän osaa asiansa. Bingo!

 

Tuoksuuko sipuli, haiseeko ratapölkyille?

Hannelen mukaan asiantuntija pystyy erottamaan sisäilman eri hajut kokemuksensa perusteella. Tavallinen ihminen välttämättä ei. Haju voi ohjata maallikkoa myös harhaan.

Esimerkiksi mummolan haju talossa tai vaatteissa ei kerro homeesta, huonosta hygieniasta tai edes talon iästä.

Se kertoo kemiallisesta yhdisteestä, tetrakloorianisolista. Sitä sisältävää kloorifenolivalmistetta käytettiin aikoinaan puutavaran suojauksessa. Aineella on ikävä sivuvaikutus: Se saa puutavaran haisemaan 15–30 vuoden kuluessa, joskus vesivahingon vuoksi jo nopeammin. Haju on kammottava ja tarttuu kaikkeen, mutta ei aiheuta terveyshaittoja. Aine itsessään on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää ja sen käyttö kiellettiinkin puunsuojauksessa jo kymmeniä vuosia sitten.

Kreosiitti on toinen puun kyllästämiseen käytetty aine, joka voi tuoksahdella vanhoissa taloissa. Se haisee puisille ratapölkyille. Minulle hajusta tulee lapsuus mieleen, sillä asuin lapsena lähellä rautatietä.

Kreosiittikin on syöpää aiheuttava aine, jota on aikanaan käytetty ratapölkkyjen lisäksi esimerkiksi puhelin- ja sähköpylväissä sekä merirakentamisessa.

Joissakin asunnoissa tuoksuu hyvälle, mutta sekin voi olla joskus huono merkki.

Jos talossa tuoksuu omena, kaneli tai sipuli ilman syytä, kannattaa huolestua. Hajun takana on usein kellarisieni. Räme kertoo artikkelissa asiakkaistaan, jotka söivät usein sipulia. Heidän talossaankin tuoksui sipulille, mutta syynä ei ollutkaan ruokavalio vaan laaja lahovaurio.

Sädesienet sentään on helppo tunnistaa vaarallisiksi, sillä ne tuottavat ilmaan yököttäviä hajuja.

Moni maallikkokin tunnistaa maakellarin hajun. Sama tuoksu tulee joskus märästä mullasta. Sisätiloissa tämä tuoksu kertoo yleensä rakennuksessa olevista kosteus-tai mikrobivaurioista eli sisään päässeistä lahottajasienistä ja mikrobeista. Home on yksi näistä.

 

Joka toisessa talossa kosteusvaurio?

Kansanterveyslaitoksen vuonna 1995 julkaisemassa selvityksessä joka toisessa pientalossa oli korjausta vaativa kosteusvaurio. Jos kosteusvaurio löydetään tuoreeltaan ja korjataan nopeasti, se ei ehdi aiheuttaa mikrobivaurioita.

Näin ei kuitenkaan aina käy.

Juhani Pirinen (2006) perehtyi väitöskirjassaan 429:ään Hengitysliiton korjausneuvojan tarkistamaan pientaloon, joiden asukkailla oli ollut sisäilmaongelmiin viittaavia terveysongelmia. Kahdesta kolmasosasta taloja löytyi tarkastuksessa mikrobivaurio ja kolmasosassa taloista niitä oli useampi kuin yksi.

”Asuntojen kosteus- ja homevaurioilla on selvä yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, on todennäköistä, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille on merkittävä oireilun aiheuttaja. Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy ja rakennusten nopea korjaus näyttävät vähentävän tilan käyttäjien sairastumisriskiä. (Reijula, Ahonen, Alenius, Holopainen, Lappalainen, Palomäki ja Reiman 2012)”

 

Me KotiKylässä palvelemme asunnon omistajia asumisen eri vaiheissa ja tiedämme, että sisäilmaongelmat aiheuttavat lähes kaikissa pelkoa.

Pelko ei kuitenkaan auta. Sisäilman tutkiminen auttaa. Tilanteen korjaaminen auttaa.

Pelko voi saada aikaan myös hätiköityjä ratkaisuja. Jos asukkailla on toistuvasti nuhaa tai päänsärkyä, epäillään helposti kodissa olevan hometta tai jotakin vakavaa, vaikka syynä voi olla vain ilmanvaihdon väärä säätö tai VOC-yhdisteitä ilmaan irrottava tuoli.

Niin, mikä olikaan VOC-yhdiste? Sisäilmaan liittyvä terminologia ei ole meistä useimmille kovin tuttua.

 

Kemikaalin haju kielii VOC-yhdisteistä

Jos sisäilma haisee kemikaalilta tai liuottimelta, siellä on mikrobien sijaan liikaa VOC-yhdisteitä eli ilmassa liikkuvia hiilivetyjä. Nämä ovat pienenpieniä hiukkasia, joita irtoaa kaikista rakennusmateriaaleista, pesuaineista, vahoista, lakoista, maaleista ja kalusteista.

Hengitysliiton mukaan suuri määrä hiilivety-yhdisteitä aiheuttaa helposti ihmisessä erilaisia ärsytysoireita. Jotkut yhdisteet ovat niin ärsyttäviä, ettei niitä tarvitse edes olla paljon, kun herkemmät alkavat saada oireita. Tyypillinen esimerkki on etikkahappo, jota on monissa rakennusaineissa kuten silikonissa.

Hiilivetyjä on helppo mitata sisäilmatutkimuksella. Suurimmillaan hiilivety-yhdisteiden määrät ovat rakennuksen valmistuttua tai remontin jälkeen.  Ne voivat olla tällöin jopa satakertaisia normaalitilanteeseen nähden. Mikäli hiilivetyjä esiintyy runsaasti vanhassa rakennuksessa, voi siellä olla myös kosteusvaurio, joka irrottaa yhdisteitä rakennusmateriaaleista. Useimmiten kyse on kuitenkin uudesta kalusteesta, laitteesta tai jostakin aineesta, jota tilassa muuten käsitellään. (Hengitysliitto 2013)

 

Sisäongelma – miten se saadaan kuriin?

Mikä siis lääkkeeksi, kun havahdut siihen, että talossa tuoksuu oudolle tai perheellä alkaa olla toistuvasti hengitystieoireita, päänsärkyä tai infektioita?

Ensiapuna on kunnollinen tuuletus joka päivä. Ikkuna tai parvekkeen ovi auki viideksi minuutiksi ja asuinhuoneiden ja kylpyhuoneiden ovet auki tuuletuksen ajaksi, jotta ilma pääsee kiertämään.

Tämä vanhan ajan halpa ja helppo konsti ylläpitää hyvää sisäilmaa pääsee helposti unohtumaan koneellistuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.

Toinen ensiapukeino on haistella sisäilmaa. Jos löydät kotoasi kalusteita, jotka haisevat voimakkaasti kemikaalille, kannattaa tuulettaa kalusteet. Jos se ei onnistu ja oireet ovat pahat, ei auta kuin viedä kalusteet varastoon tai kaatopaikalle ja hankkia uudet.

Jos oireet jatkuvat tai asunnossa haisee edelleen, kolmantena ensiapukeinona on sisäilman tutkiminen. Mutta miten se kannattaa tehdä?

– Kun epäilemme sairautta, menemme  lääkäriin emmekä ala tilailemaan verikokeita laboratoriosta omatoimisesti. Samalla tavalla kannattaa edetä sisäilmaongelman kanssa. Erilaisia sisäilmatutkimuksia on todella laaja kirjo, minkä vuoksi sisäilmakatselmus on paras tapa lähteä liikkeelle. Sisäilmakatselmuksessa asiantuntija tarkastaa ilmanvaihdon toiminnan ja rakenteelliset riskit. Näin selviää, tarvitaanko jatkotutkimuksia vai kannattaako lähteä samantien etsimään rakenteista kosteusvaurioita, Ammattilainen osaa auttaa oikean jatkotutkimuksen valinnassa, tulosten tulkinnassa sekä korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa, kertoo Jarno Hovi Serviz Oy:stä.

Jos on paraikaa ostamassa tai myymässä taloa ja haluaa varmistua talon sisäilman hyvyydestä, sisäilmatutkimuksen voi liittää myös asuntokaupan yhteydessä tehtävään kuntotarkastukseen.

Nyt voit saada talosi tai asunto-osakeyhtiösi sisäilmaongelman ratkaisuun myös taloudellista tukea. Vuoden 2020 alusta lähtien Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on alkanut myöntää kiinteistön omistajille ja asunto-osakeyhtiöille avustuksia kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun. Tarkoituksena on madaltaa ihmisten kynnystä lähteä selvittämään ja parantamaan sisäilma- tai kosteusongelmaisten rakennusten kuntoa. Avustus kattaa enintään 50% kustannuksista ja sen myöntämisen edellytyksenä on epäily sisäilmaongelmasta tai kosteusvauriosta, joka voidaan todeta esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastuksessa tai sisäilmakatselmuksessa.

 

Hyviä uutisia! Jatkossa voit hankkia jatkossa kodin sisäilmakatselmuksen ( 375€) ja kuntotarkastukset osakehuoneistoon (375€)ja omakotitaloon kätevästi ja edullisesti Kaupastamme.

Kun klikkaat sopivan tarkastuksen tai tutkimuksen kohdalla olevaa Varaa aika -linkkiä, pääset suoraan ajanvarauslomakkeelle. Varattuasi ajan saat tilausvahvistuksen ja mahdolliset valmistautumisohjeet paluupostissa kumppaniltamme, jolta voit myös kysyä lisää. Laskun maksat vasta onnistuneen tarkastuksen tai tutkimuksen jälkeen.

 

Samasta aiheesta

Asunnon myynti – näin teet elämäsi parhaat kaupat

Asunnon myynti on oston helpottamista. Miten asunnon myynti onnistuu parhaalla mahdollisella...

Lue lisää

Totta ja tarua asuntojen hinnoista

Ostanko, myynkö vai odottelenko?   Oli syksy 2002. Mediassa ennustettiin asuntojen hintojen...

Lue lisää

Asuntokauppa – Tätä et tiennyt.

Harva meistä myy tai ostaa koteja niin usein, että asuntokauppa muuttuisi rutiiniksi. Moni...

Lue lisää