Hallinnanjakosopimus tulee useimmille tutuksi siinä vaiheessa, kun on ostamassa paritaloa, omakotitaloa tai tonttia, joka ei kuulu asunto-osakeyhtiöön tai ole oma kiinteistönsä. Tällaisia taloja ja tontteja on nykyään paljon myynnissä. Moni on halunnut tienata rakentamalla tontilleen yhden talon sijaan kaksi tai laittamalla osan tontistaan lihoiksi.
Aina hallinnanjakosopimusta ei tarvita. Jos kaupan yhteydessä alkuperäinen kiinteistö ollaan lohkomassa tai halkomassa, ostettavasta kiinteistön määrä-alasta tulee lainhuudon myötä oma uusi kiinteistönsä, jolle tulee oma kiinteistötunnus. Ostajan kannalta tilanne on tällöin selkeä. Hän omistaa kiinteistön, hallitsee sitä ja Maakaaren säädökset turvaavat hänen oikeuksiaan rajanaapureihin nähden.
Hallinnanjakosopimus tulee tärkeäksi silloin, kun alueen kaava ei mahdollista lohkomista tai nähdään muutoin järkeväksi jättää kiinteistö yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla on monta eri omistajaa. Tällöin osaomistajat ovat toisiinsa nähden lainsuojattomia: Lainsäädäntö ei ota kantaa siihen, mitä kukin osaomistaja voi yhteisellä kiinteistöllä tehdä ja mitä ei.
Kiinteistön osa-omistajat voivat sopia vapaasti kunkin käyttöön kuuluvasta alueesta ja yhteisen kiinteistön käytön pelisäännöistä. Sopiminen kannattaa hoitaa laatimalla kirjallinen hallinnanjakosopimus, ja kirjauttaa se Maanmittauslaitoksessa.
Jos hallinnanjakosopimusta ei ole tehty, ei hätää. Luonnos kannattaa tehdä valmiiksi ennen kauppaa ja laittaa allekirjoitettu hallinnajakosopimus kaupan ehdoksi. Jos sopimus on tehty, mutta sen sisältö on puutteellinen tai sitä ei ole kirjattu, voit laittaa kaupan ehdoksi hallinnanjakosopimuksen päivittämisen tai kirjaamisen.
Hallinnanjakosopimuksen muoto on vapaa, mutta sen sisältöön kannattaa käyttää tovi aikaa. Sopimuksethan tehdään aina pahaa päivää varten ja pahan päivän tullen hyvin tehdystä hallinnanjakosopimuksesta on apua.
- Hallinnanjakosopimuksessa ei sovita omistamisesta vaan hallinnasta. Siitä ilmenee kunkin osaomistajan hallintaan kuuluvat alueet, liittymät ja rakennukset sekä se, mitä hallitaan yhdessä. Hallinta-alueet on syytä piirtää huolella karttaan ja liittää kartta sopimuksen liitteeksi
- Hallinanjakosopimuksessa sovitaan kiinteistön tulevasta käytöstä ja rakentamisesta. Saavatko molemmat osapuolet hakea rakennus- tai toimenpidelupaa yksin, tarvitaanko siihen toisen osapuolen suostumus vai haetaanko lupa aina yhdessä? Saako toinen osapuoli rakentaa vajan, aidan tai vaikka talon toisen osa-omistajan hallinta-alueen rajalle ilman hänen kirjallista suostumustaan? Voiko toinen osapuoli kulkea toisen hallinta-alueen läpi tai käyttää hänen aluettaan johonkin omaan toimintaansa?
- Vain kirjattu hallinnanjakosopimus sitoo kiinteistön uusia omistajia. Hallinnanjakosopimus sitoo niitä kiinteistön omistajia, jotka sen alunperin tekevät ja allekirjoittivat. Vasta jos sopimus kirjataan käräjäoikeuteen, hallinnajakosopimus alkaa sitoa myös kiinteistön mahdollisia uusia osaomistajia. Voimassa olevankin hallinanjakosopimuksen sisältöä voi myöhemmin muuttaa, mutta siihen vaaditaan kaikkien osaomistajien suostumus. Jos joku osaomistajista on pantannut osuutensa pankille, pankinkin pitää suostua muutoksiin.
- Vain kirjattu hallinnanjakosopimus suojaa muita yhden velkojia vastaan. Elämästä ei voi tietää. Jos huono tuuri käy, tänään vauras naapurisi voi olla parin vuoden päästä isoissa veloissa. Jos yksi osa-omistaja velkaantuu eikä hallinnanjakosopimusta ole tehty ja kirjattu, pahimmillaan koko kiinteistö ja kaikkien osaomistajien osuudet saatetaan joutua myymään pakkohuutokaupassa.
Hallinnanjakosopimuksen kirjaaminen on nykyään helppoa. Kokoat tarvittavat liitteet, täytät hakemuksen, lähetät materiaalit Maanmittauslaitokseen ja avot.
Comments are closed.