Kotia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti tulevan kodin sijaintiin. Se vaikuttaa tunnetusti asunnon hintaan, asunnon arvon kehitykseen ja asukkaiden asuin- ja elinkustannuksiin.
Harva kuitenkaan tietää, että kodin sijainti vaikuttaa tutkitusti myös asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Mitä vehreämpi sijainti, sitä terveellisempi asuinympäristö.
Asuinympäristön vehreys vaikuttaa mielialaamme, stressitasoomme, hormonitoimintaamme, palautumiseemme ja jopa unemme laatuun.
Viheralueet poistavat stressiä.
Stressi että huonounisuus ovat kansanterveyden ja hyvinvoinnin vihollisia. Ne altistavat ihmisen monille sairauksille ja vaikuttavat oleellisesti ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun
Kaupunkiympäristö koetaan usein stressaavammaksi ympäristöksi kuin maaseutu tai harvaan asuttu taajama. Kaupunkialueissakin on kuitenkin eroja.
Ympäristöpsykologian tutkija nimeltä Hartig teki kollegoineen 1991 kenttätutkimuksen, jossa hän vertaili erilaisissa kaupunkiympäristöissä tehtyjen kävelylenkkien vaikutusta ihmisten stressitasoon. Kävelylenkki kaupunkiympäristössä, jossa oli viheralueita, poisti ihmisten stressiä selkeästi enemmän, kuin samanlainen lenkki vastaavassa kaupunkiympäristössä ilman viheralueita.
Viheralueilla oleskelulla on tutkimusten mukaan vaikutusta myös ihmisten nukkumiseen. Muutaman vuoden takaisessa australialaistutkimuksessa tutkija nimeltä Astell-Burt tutki 260 000 australialaisen nukkumistottomuksia. Hän havaitsi, että ihmisillä, joilla on koti vihreämmillä asuinalueilla oli muita paremmat unenlahjat ja nukkumistottumukset.
Tutkimuksessa nukkumisen laatuun vaikuttavaksi tekijäksi nousi nimenomana vehreä asuinalue, ei esimerkiksi fyysinen aktiivisuus, stressin määrä tai sosioekonomiset tekijät.
Luontonäkymät ikkunoista edistävät paranemista.
Tutkija nimeltä Ulrich (1984) herätti aikoinaan kohua selvittäessään, miten sairaalan ikkunasta näkyvät näkymät vaikuttivat leikkauspotilaiden toipumiseen.
Ulrichin tutkimustulokset osoittivat, että otilaat, joiden ikkunoista näkyi metsää ja taivasta paranivat nopeammin, viipyivät sairaalassa lyhyemmän aikaa ja tarvitsivat vähemmän kipulääkitystä kuin ne, joiden ikkunoista näkyi kiviseinä.
Ulrichin tutkimukseen osallistui vain 46 potilasta, koska tutkija halusi kontrolloida muita paranemiseen vaikuttavia seikkoja, kuten ikää, sukupuolta, tupakointia, aiempia sairaalajaksoja, leikkauksen ajankohtia ja jopa kerrosta, jossa potilas asui. Jokaista tutkittua potilasta hoitivat samat hoitajat.
Myöhemmin Ulrich kollegoineen teki useita samankaltaisia tutkimuksia, joissa käytettiin lukuisia erilaisia mittareita, kuten sykettä, ruumiinlämpöä, EKG:tä ja verenpainetta. (Ulrich & Parsons 1992, Heerwagen 1998)
Luontoon oltava helppo pääsy iästä riippumatta.
Ei tarvitse olla Einstein vetääkseen johtopäätöksen, että jos ihmiset pääsisivät helpommin luontoon ja viettäisivät aikaa päivittäin metsässä ja viheralueilla, stressi vähenisi ja univaikeudet helpottaisivat. Näin taas ennaltaehkäistäisiin monia sairauksia, parannettaisiin kansanterveyttä ja säästettäisiin sairaanhoitokuluissa.
Tätä johtopäätöstä tukee myös Alankomaissa tehty kansallinen tutkimus. Siinä koko väestön terveystilastoja verrattiin karttatietopankkiin, josta selvisi suurten viheraluiden sijainti. Asukkailla, jotka asuivat viheralueiden lähellä oli huomattavasti paremmat terveysprofiilit kun niillä, jotka asuivat viheralueista kaukana.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pääse helposti omin avuin luontoon.
Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat päiväkotilapset, sairaaloiden ja kotien pitkäaikaispotilaat, liikuntavammaiset ja vanhukset.
Tämän vuoksi sairaalat, päiväkodit sekä vammaisten, vanhusten ja muiden erityisryhmien asunnot tulisi sijoittaa niin, että käyttäjät pääsevät mahdollisimman helposti nauttimaan turvallisista luontoelämyksistä.
Ne tulisi myös suunnitella niin, että käyttäjät saavat positiivisia luontoelämyksiä sisälläkin kaikilla säillä ja kaikkina vuodenaikoina suurien ikkunoiden kautta. Myös talvipuutarhat ja lasikuistit ovat tärkeitä tässä mielessä.
Luontoelämyksen positiivista vaikutusta edistää asukkaan mahdollisuus seurata päivittäin elämän ja kasvun ihmeitä: Elämää lintulaudalla, oravien ja lintujen puuhia puissa tai kasvien kukkimista.
Hyvinvointia luonnossa olevista lempipaikoista.
Olisi helppoa ajatella, että luonto kuin luonto. Rakennetaan paikkakunnan lasten suosimaan lähimetsään tai idylliseen järvenrantaan nippu moderneja kerrostaloja. Kerrostaloalueen keskelle tehdään hiekoitettu leikkipaikka, jonne istutetaan kaksi puuta ja muutama pensas jaa siinä on luontoa kerrakseen.
Me ihmiset olemme kuitenkin psykofyysisiä olioita. Luonto kuin luonto tarkoittaa meille lähes samaa kuin sanottaisiin että koti kuin koti.
Meillä on tapana etsiä luonnosta ikiomia lempipaikkoja, joihin muodostamme vahvan henkilökohtaisen suhteen.
Lapsilla on tapana hakeutua kerta toisensa jälkeen tuttuihin lempipaikkoihinsa leikkimään. Vielä aikuisenakin he muistavat haikeudella lapsuutensa satumetsät, vihreät puistot, kotipihat ja kukkaniityt. He muistavat usein jopa lempikivet, kannot ja puut.
Me aikuisetkin tarvitsemme lempipaikkojamme. Menemme sinne nautiskelemaan, selvittämään ajatuksiamme ja lepuuttamaan hermojamme.
Vaikka luonnossa oleskelu lisää aina ihmisen hyvinvointia, lempipaikoissa luonnon palauttava ja tervehdyttävä vaikutus korostuu.
Suomalainen tutkija Kalevi Korpela on tutkenut moneen otteeseen lempipaikkojen vaikutusta ihmisiin. Eräässä tutkimuksessa satakunta yliopisto-opiskelijaa kuvaili lempipaikkojaan ja inhokkipaikkojaan. Valtaosa lempipaikoista sijaitsi vehreässä luonnossa, kauniiden maisemien ja vesistöjen äärellä. Opiskelijat kertoivat, että lempipaikoissaan he rentoutuvat, unohtavat huolensa ja voivat keskittyä sisimpäänsä. Suosikkipaikoissa oli yleensä kaunis näköala ja ne sijaitsivat viheralueilla ja veden äärellä.(Korpela ja Hartig 2001).
Luonto ylläpitää fyysistäkin hyvinvointia.
Viheralueiden ja luonnon läheisyydellä on myös konkreettisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Puut ja pensaat suodattavat ilmansaasteita, vaimentavat liikenteen melua ja antavat näkösuojaa, auringonsuojaa ja tuulensuojaa.
Kodin läheltä löytyvien luontokohteiden ja viheralueiden on todettu lisäävän ihmisten ulkoilua ja sosiaalista aktiivisuutta. Molemmat näistä ovat tärkeitä hyvinvoinnin lisääjiä.
Tutkimus: Viheralueiden lähellä asuvat ovat terveempiä.
Ei tarvitse olla Einstein vetääkseen johtopäätöksen, että jos ihmiset pääsisivät helpommin luontoon ja viettäisivät aikaa päivittäin metsässä ja viheralueilla, heidän stressitasonsa vähenisi ja univaikeudet helpottaisivat.
Näin taas ennaltaehkäistäisiin monia sairauksia, parannettaisiin kansanterveyttä ja säästettäisiin sairaanhoitokuluissa.
Tätä johtopäätöstä tukee myös Alankomaissa tehty kansallinen tutkimus. Siinä koko väestön terveystilastoja verrattiin karttatietopankkiin, josta selvisi suurten viheraluiden sijainti. Asukkailla, jotka asuivat viheralueiden lähellä oli huomattavasti paremmat terveysprofiilit kun niillä, jotka asuivat viheralueista kaukana.
Luonnon vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen huomioitava kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, sillä meillä on vähän väkeä suhteutettuna maan pinta-alaan. Asuntojakin on runsaasti – jopa ihan tyhjillään.
Etätyön yleistymisen myötä ihmiset voivat vaikuttaa entistä enemmän asuinpaikkaansa. Kaikkien ei tarvitse asua työn vuoksi Kehäkolmosen sisäpuolella tai edes kaupungissa.
Kaikkein parhaita stressinpoistopaikkoja ovat tutkitusti vehreät puistoalueet tai luonnontilaiset alueet, joissa on vehreyden lisäksi vettä sekä suuri kasvien ja eläinten lajin kirjo.
Etenkin suurimmissa kaupungeissa puistot, metsät ja muut luontoalueet toimivat kaupunkien keuhkoina ja kaupunkilaisten henkireikänä.
Ei ihme, että älähdämme, jos kaupunkisuunnittelun virkamiehet ja rakennusliikkeet yrittävät kaavoittaa lisää taloja ja toimistoja ihmisten hyvinvoinnin kannalta elintärkeille kaupunkien viheralueille.
Luonnon terveysvaikutukset ja ihmiselle välttämätön luontoyhteys pitäisi huomioida jatkossa tämän hetkistä paremmin paitsi kaupunki- ja aluesuunnittelussa, myös päiväkotien, sairaaloiden, vanhainkotien, asuntojen ja toimitilojen suunnittelussa.
Luonnon suojelu on samalla ihmisten suojelua.
Rakennushankkeita suunnitellessa asetetaan helposti vastakkain ympäristön suojelu, tehokas rakentaminen ja talouskasvu.
Rakentamisen ajatellaan tukevan talouskasvua kun taas ympäristön suojelun ajatellaan rajoittavan molempia.
Kaupunkilaisia kauhistuttavat rakennushankkeet saadaan torpattua vain, jos jollain ilveellä löydetään harvinainen lintulaji tai kalalaji, joka pesiytyy vain rakennuspaikan lähellä.
Tässä ajattelutavassa on kuitenkin virheitä.
Viheralueiden, rantojen ja tärkeiden luontokohteiden suojaaminen rakentamiselta ei ole vain ympäristön suojelua. Se on ennenkaikkea ihmisten suojelua.
Viheralueiden, rantojen ja luontokohteiden säilyttäminen ja suojelu on ennen kaikkea ihmisten suojelua. Se kuuluu vastuulliseen ja kestävään kaupunki- ja aluesuunnitteluun ja rakentamiseen.
Jos emme huomioi kaavoituksessa, kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja rakentamisessa luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden välistä merkittävää yhteyttä, sahaamme pysyvästi ihmiskunnan omaa oksaa. Vahingoitamme kasvi- ja eläinlajien ohella sekä itseämme että tulevia sukupolvia. Emme ehkä huomaa vaikutuksia heti, mutta näin siinä käy.
Mistä syntyy jatkossa asuinalueen vetovoima?
Tulevaisuuden asuinalueen vetovoima ei synny suuresta asukasluvusta tai uudisrakentamisen määrästä ja laadusta. Se ei synny vieri vieressä olevista ostoskeskuksista, bensa-asemista ja pizzerioista. Se ei synny ratikkareiteistä tai juna- tai metroasemista.
Se syntyy siitä, että alueen asukkaat voivat asua luonnon keskellä, mutta oman elämänsä keskustassa.
Oman elämän keskustalla tarkoitamme sitä, että ne palvelut, joita asukkaat päivittäin ja viikottain tarvitsevat löytyvät läheltä. Lapsiperheillä niihin kuuluu kauppa, päiväkoti ja koulu. Myös matkan töihin, kouluun ja ruokakauppaan täytyy sujua helposti, oli käytössä autoa tai ei.
Luonnon keskellä asumisella tarkoitamme sitä, että asukkaat voivat elää sopusoinnussa vehreän ja lajirikkaan lähiluonnon kanssa. Kodin läheltä löytyy puistoja, metsäpolkuja ja viheralueita, joihin pääsee helposti muutamassa minuutissa kävellen. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee luontokokemuksia joka päivä.
Näillä leveysasteilla talvet ovat pimeitä, syksyt sateisia ja kesät epävakaita. Siksi täällä myös ikkunoiden näkymien merkitys korostuu.
Kun ihminen katsoo ikkunoista ulos, hänen pitäisi nähdä luontoa. Puita, pensaita, puistoa, metsää. Näin hän voi seurata myös vuodenaikojen vaihtelua. Luonto edistää terveyttä jopa ikkunan läpi.
Kirjoittaja on työskennellyt vuosia asumisen alalla ja tehnyt muotoilun maisterin lopputyön tilasuunnittelun vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.
Voisipa asua oman elämänsä keskustassa vehreän puiston laidalla.
Lähteet:
Gallagher, W. (2007). The Power of Place. How our surroundings shape our thoughts, emotions and actions. Harper Perennial. Originally published 1994 by Poseidon Press, New York.
Hartig, Terry ja Staats Henrik (2006)Linking preference for environments with their restorative quality. University of California. First Published January 1, 1991 .
Korpela K. ja Hartig, T. (1996). Restorative qualities of favorite places. Journal of Environmental Psychology 16, 221-233.
Sternberg, E. (2009) Healing spaces: the science of place and wellbeing. Cambridge. The Belknap press of Harward University Press. USA.
Ulrich, R. S. (1984) View through a window may influence recovery from surgery. American Association for the Advancement of Science 27.4.1984. USA
Ulrich, R. S.(1991) Effect of interior design on wellness: Theory and recent scientific research. Journal of Healthcare interior design. USA
Whitaker, Julian Dr.(1992), Health & Healing, Vol.2,No.13.
