Fiksu ostaja jättää asunnon ostotarjouksen myyjälle aina kirjallisena. Tarjouksen voi laatia tietokoneella vapaamuotoisesti ja toimittaa sen myyjälle sähköpostilla ja pyytää myyjää kuittaamaan se vastaanotetuksi.

Asunto-osakekaupassa ostotarjous sitoo ostajaa heti, kun hän on jättänyt sen ja myyjää sen jälkeen, kun hän on sen hyväksynyt.

Kiinteistökaupassakin tehdään ostotarjouksia, mutta hyväksyttykään ostotarjous ei sido osapuolia juridisesti myymään tai ostamaan, ellei sitä tehdä Maakaaren määräämässä muodossa ns. esisopimuksena. Koska esisopimus vastaa sisällöltään suurelta osin kiinteistön lopullista kauppakirjaa, kiinteistökaupassa tehdään usein ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen mahdollisimman pian kaupat. Näin säästytään esisopimuksen teolta.

Fiksu asunnon ostotarjous sisältää ainakin seuraavat asiat:

Velaton kauppahinta ja sen maksuehdot.

Maksetaanko koko tarjottu summa käteiskauppana kaupanteossa vaiko osamaksulla niin, että esim. 20% kaupanteossa ja loput 80% siinä vaiheessa kun asunto vapautuu ostajan käyttöön.

Omistusoikeuden siirtyminen.

Milloin omistusoikeuden asunto-osakeyhtiön myynnissä oleviin osakkeisiin tai kiinteistön panttikirjoihin halutaan siirtyvän ostajalle.

Hallintaoikeuden siirtyminen.

Milloin huoneiston/kiinteistön toivotaan vapautuvan viimeistään ostajan käyttöön.

Viivästymisen sanktiot.

Jos ostajan kauppahinnan maksu myöhästyy sovitusta, joutuuko hän maksamaan viivästyskorkoa? Jos asunnon vapautuminen ostajan käyttöön viivästyy sovitusta myyjän takia, maksaako myyjä  ostajalle korvausta jokaiselta alkavalta myöhästymisviikoilta?

Mahdolliset maksuehtoihin liittyvät vakuudet.

Jos osakkeet tai panttikirjat siirtyvät ostajalle kokonaan hetkellä, jolloin ostaja on maksanut kauppahinnasta vasta osan, ostajan on pantattava maksamatonta kauppahintaa vastaavan osa osakkeista/panttikirjoista myyjälle maksamattoman kauppahinnan vakuudeksi. Ja toisin päin. Ostajan ja myyjän pankit sumplivat nämä panttausasiat keskenään, kunhan informoitte heitä asuntokaupasta etukäteen. Heille se on rutiinia.

Asunnon ostotarjouksen voimassaoloaika.

Ostotarjous sitoo ostajaa siihen asti, että myyjä vastaa siihen, oli myyjän vastaus sitten hyväksyntä, hylkäys tai vastatarjous. Siksi tarjoukselle kannattaa aina laittaa voimassaoloaika, jonka sisällä myyjän on vastattava. Yleensä 48 tuntia tarjouksen lähetyshetkestä riittää.

Asunnon ostotarjouksen sitovuus ja siihen liittyvät purkavat ehdot.

Usein ostajat kirjaavat ostotarjoukseensa kaupan ehtona ennen kauppaa toteutettavan kuntotarkastuksen/ kosteusmittauksen, jossa ei ilmene merkittäviä uusia korjaustarpeita. Yhtälailla kaupan ehtona voi olla myös lainan saanti tai oman asunnon myynti tiettyyn määräpäivään mennessä. Jos myyjä hyväksyy ehdollisen ostotarjouksen, ostaja saa perääntyä kuluitta kaupanteosta, mikäli ehto ei toteutuisi sovitulla tavalla.

Molempia sitova mahdollinen sopimussakko/vakiokorvaus.

Tällä tarkoitetaan summaa, jonka maksamalla kumpi tahansa osapuoli voi perääntyä kaupasta, jos perääntymiseen ei ole em. purkuehdon mukaista syytä. Sopimussakko on yleensä  2-4 % kauppahinnasta. Kiinteistön ostotarjouksissa sopimussakkoa/vakiokorvausta ei käytetä, koska kiinteistökaupassa ostotarjous ei ole kauppaan sitova. Esisopimukseen sopimussakko sopii.

Osakehuoneiston ostaja voi myös antaa asunnon ostotarjouksen vakuudeksi 2-4 % käsirahan, joka toimii ostajan puolelta ns. alkumaksuna ja sopimussakkona. Jos ostaja perääntyy hyväksytystä tarjoksesta ilman tarjouksen ehtoihin kirjattua syytä, hän menettää maksamansa käsirahan myyjälle. Jos myyjä taas on hyväksynyt käsirahallisen tarjouksen, mutta vetäytyy kaupasta,  hän joutuu palauttamaan ostajalle käsirahan ja maksamaan lisäksi hänelle käsirahan suuruisen sopimussakon.

Kauppaan kuuluva irtaimisto. 

Normaalisti kauppaan lasketaan kuuluvaksi aina kaikki asunnon kiinteät kalusteet, tavarat ja kodinkoneet. Esimerkkejä näistä ovat  keittiö- ja kylpyhuonekalusteet ja kodinkoneet, sälekaihtimet, ilmalämpöpumput ja pihan kasvit ja rakennelmat. Joskus kauppaan halutaan sisällyttää jotakin irtaimistoa, joka on aikoinaan hankittu vartavasten myynnissä olevaan asuntoon ja jolla ei ole käyttöä muualla. Esimerkiksi verhotangot, verhot tai valaisin. Näitä ei voi sisällyttää kauppaan vaan niiden myynnistä pitää sopia erikseen kaupan yhteydessä.  Lue verottajan ohjeet irtaimiston myynnistä asuntokaupan yhteydessä. 

Lue myös:

Asunnon ostaminen: Selvitä nämä ensin

Asunnon kauppakirjapohja – lue tämä.

Asuntojen hinnat – totta vai tarua?

Kuluttaja- ja kilpailuviraston neuvoja vanhan asunto-osakkeen ostoon.